Nyt kun alkaa reissusta toipua, on hyvä hetki kirjoitella tänne tunnelmia. Pääsin siis sisään Kuopion lääketieteelliseen, ja tuntuu että unelmat käyvät toteen. Olen yleensä kesäihmisiä, mutta nyt en malta odottaa kesän loppua ja opiskelun alkua!
Tulostenjulkistuspäivä oli omalta osaltani ihan hirveää piinaa, kun oltiin reissattu juuri toiseen kaupunkiin ja pankkitunnukset olivat jääneet asunnolle. Ravintolassa ruokaa odotellessa sitten luin Älyvuodosta Kuopion tulosten tulleen ja siinä kyllä veri valahti jalkoihin ja ruokahalu meni ihan sekunneissa! Sain odotella pankkitunnusten luo pääsyä seitsemän tuntia kierrellen katedraaleissa ja kippokaupoissa. Olin varmasti ihan hirveää seuraa. Kavereilta tuli jo onnellisia viestejä omista sisäänpääsyistä, mutta itse paahduin jossain terassilla ja päivitin Älyvuotoa (mistä tulee varmaan karsea lasku...).
Lopulta päästiin asunnolle ja juoksin hakemaan pankkitunnukset ja tunnistauduin Opintopolkuun. Siellä se sitten oli.
Opiskelupaikka myönnetty, Terveystieteiden tiedekunta, lääketiede, Kuopion kampus
Blastokystakin kolahti tänään postiluukusta, ja se ei ainakaan lievittänyt tätä syksyn odotusta vaan päinvastoin! No, toisaalta kiva pitää lomaa ja muuttaa rauhassa pois vanhasta kämpästä ja hankkiutua sitten elokuun lopulla Kuopioon. Ei enää koskaan tarvitse lukea pääsykokeeseen. Tuntuu että on jonkunlaisessa taitekohdassa. Jo tämä tunne on kaiken sen lukemisen arvoista, uskokaa tai älkää!
Espanjassa oli toki mukavaa, ja iso möykky stressiä jäi kyllä jonnekin matkan varrelle. Söin paljon croissantteja ja maistelin paikallisia viinejä. Oli mukavaa lukea pitkästä aikaa kirjoja jotka eivät liittyneet millään tavalla opiskeluun. Luin mm. kirjat Ian McEwanin Lapsen oikeus, Lauantai sekä Michael Wallnerin Pariisin huhtikuu.
Barcelonan alennusmyynneistä löysin myös Herschelin repun opiskeluja varten. Siis mukava oli matka, mutta mukavaa on myös palata tuttuun turvalliseen kotimaahan Suomeen.
 |
| Espanjassa viinit ovat vähän halvempia kuin Suomessa |
- H
