Kohti kesää

Nyt se sitten on ohi. Fuksivuosi. Minusta ei enää koskaan tule fuksia. Nyyhkis. Haikea mieli on tänään kyllä ollut kaukana, sillä itselläni vuoden lopetti hätäensiavun harkka, missä tuli taas sellainen olo että tää kaikki on niin mun juttu! Hätäensiavussa elvytettiin poloista Anne-nukkea ja pohdiskeltiin kaikenlaisia muitakin ensiaputaitoja ilman välineitä. Iltapäivällä alkoivat työt histologisten leikkeiden leikkaamisen parissa.

Viime perjantaina oli lukuvuoden viimeinen tentti, MENDO. Siihen lukemisesta ovat viimeiset pari viikkoa lähinnä koostuneet, plus treenaamisesta. Treenirintamalla on kulkenut tosi hyvin, ja uudet lenkkarini ovat saaneet jopa tämän anaerobisen eliön hölkkäämään paikasta toiseen lähes joka päivä! Ja mikäs täällä juostessa kun täällä Kuopiossa on ihan täysi kesä. Treenirintamalla on kulkenut viime aikoina hyvin. Olen ehtinyt jo pidemmän aikaa pitää hyvän rutiinin 4-5 salikerralle viikkoon. On siistiä huomata, miten tekemällä oppii ja saa aikaan kehitystä.
Viime syksynä en vetänyt vielä yhtäkään leukaa. Nyt saan niitä kuusi. Viime syksynä en osannut tempaista tai työntää, enkä edes kyykätä oikein. Nyt voin sanoa osaavani, vaikka parantamisen varaa on aina. Olen oppinut saamaan itselleni vaikeita lihasryhmiä kohdennetusti hirvittäville hapoille treenatessa. On monta asiaa, joita haluan vielä oppia, mutta paljon olen jo oppinut! Nämä ovat itselle niitä tärkeimpiä syitä treenaamiselle, kun huomaan itse olevani taitavampi ja vahvempi kuin koskaan. Näillä fiiliksillä kesään. Yliopiston kuntosali menee kesäksi remppaan, joten pitäisi löytää joku muu sali Kuopiosta kesäksi. Kellään vinkkejä?

Mitä teen kesällä?

Kesäsuunnitelmia piti alkaa väsäämään jo hyvissä ajoin ennen maaliskuuta mikäli halusi saada jotain mieluista tekemistä kesäksi. Aiemmat kesät olen paistellut purilaisia Hesburgerissa, mutta nyt ajattelin keksiä jotain enemmän omaan alaan liittyvää.
Hyvinpä minua lykästikin, sillä pääsin tekemään syventävää opinnäytetyötä juuri siihen tutkimusryhmään mihin halusinkin, joten tiedossa on mielenkiintoiset syvärit ja hyödyllistä tekemistä kesäksi!

Mikä sitten on syventävä opinnäytetyö?

Syventävä opinnäytetyö on vähän niinkuin lääkiksen gradu. Opintopisteitä syväreistä saa 20-25 kpl. Se pitää olla tehtynä valmistumiseen mennessä, muuta ajankohtaa suorittamiselle ei ole asetettu. Toiset tekevät sen ekan vuoden jälkeen, toiset kutosella. Syväri voi olla kirjallisuuskatsaus, tutkimusraportti tai vaikkapa tutkimusartikkeli jos lykästää ja haluaa kunnolla panostaa! Jokaiseen syventävään opinnäytetyöhön kuuluu myös tutkimussuunnitelma ja kypsyysnäyte.

Itsellä syväreiden tekoon liittyy rutkasti käytännön hommia, ja tutkimusta tehdään koe-eläimillä. Ennen kuin saa tehdä toimenpiteitä, täytyy EU:n määräysten mukaan olla suoritettuna koe-eläinkurssi, jonka tentti on itsellä edessä juuri ennen MENDOn tenttiä. Koe-eläinkurssin käytännön osuuksissa pääsin mm. intuboimaan possun ja antamaan subkutaaneja ja intramuskulaarisia pistoksia, mikä oli tosi siistiä prekliinikon mielestä! Possun intuboiminen oli itselle sellainen valaistumisen hetki että muisti taas miksi on niin siistiä olla lääkiksessä, kyseinen homma on ihmiselle sitten kolmosella edessä.
Nyt pitäisi alkaa kiiren vilkkaa kirjoittaa tutkimussuunnitelmaa, ja varsinaisten tutkimushommien jälkeen kesällä voi alkaa kirjoittaa syväriä. Edessä ei siis ole lainkaan aivolomaa, mutta minulle tämä käy vallan mainiosti! Eipä tarvitse ainakaan tenttejä kesällä kuumotella.
Kesä menee siis isoksi osaksi Kuopiossa, mutta tulipahan se viimekin kesänä nähtyä että Kuopio on kesällä ihan loistossaan, joten haitanneeko tuo.

Fuksikevät

On päässyt vierähtämään tovi viimeisimmästä postauksesta, ja väliin mahtuu muutamia tärkeitä tenttejä ja tietysti opiskelijavappu. Kyseiset jutut ovat pitäneet minut kaukana Bloggerista, joten onkin varmaan tullut aika näyttää mikä kaikki minua on niin kiireisenä pitänyt. Toteutanpa tämän kuvakollaasin muodossa, sillä sanat eivät riitä kuvaamaan kaikkia tapahtumia.

 Buranahaalareita tuli vappuna pidettyä varmasti enemmän kuin oikeita housuja. Taisin laskeskella käyneeni seitsemässä eri vapputapahtumassa, vapunvieton ensin alettua Tampereen Akateemisen Beerpongin MM -kilpailusta jatkuen Kuopiossa Ozgar-gaalasta Torisitseihin ja Savo-Karjalaexcun kautta aina vappuaaton rientoihin asti. Torisitsit järjestettiin Kuopiossa ensimmäistä kertaa, ja todella toivon että tapahtumasta tulee perinne, sillä torisitsien kaltaisia poikkitieteellisiä tapahtumia ei ole liian paljoa ja tapahtuma toi kunnon opiskelijavapun tuntua Kuopioon.  Sää ei suosinut lainkaan, vaan ulkona istuttiin hyytävässä vesisateessa. Ainoana miinuksena vesisateen lisäksi oli seuraavan aamun METABOn tentti, joka väsymyksestä huolimatta meni kuitenkin läpi.

Hieman vapun jälkeen oli Medixit eli lääkisten väliset olympialaiset, jotka järjestettiin tänä vuonna Kuopiossa. Isäntäkaupungin opiskelijana allekirjoittaneen täytyi olla työvuorossa siivoamassa tapahtuman jälkiä juhlapaikalla. Päivä ei jäänyt mieleen elämäni hohdokkaimpana, mutta itse Medixit olivat kyllä yhtä nautintoa!
Hiukan Medixien jälkeen koitti paljon pelätty histologian tentti, johon tuli luettua urakalla kun panostus kurssin aikana oli vähän mitä oli. Laitetaan opiskelijavapun piikkiin.
Äskettäin oli myös kevätjuhla, missä palkittiin kurssilaisia ruusuin. Sain myös tunnustusta haalarivastaavan hommista ja kurssin oman haalarimerkin suunnittelusta. Pieneltä se kaikki tuntuu meidän ihanan kurssin eteen, ja olen superkiitollinen edelleen.

Viimeisten kuvien teema lienee yliampuvaksi mennyt rahankäyttö ja nyt loppukuun ruokavalio koostunee paljolti kaurahiutaleista ja tonnikalasta. Onneksi tietää kesällä tienaavansa niin ei tarvitse ihan niin huonoa omaatuntoa potea uudesta hameesta tai kymmenistä ellei sadoista litroista jäätelökojujädeä... Eilen vietettiin myös iltaa paikallisessa Bierstubessa kisakatsomon merkeissä, ja täytyihän sitä tamperelaisena testata kuopiolaiset siivet! Eikä joutunut tamperelainen pettymään muuhun kuin lätkäpelin tulokseen.
Parin päivän päästä on luvassa koe-eläinkurssin tentti (ei hätää, se on valinnainen) ja MENDOn tentti, joten taidan siirtyä diojen pariin.

Keskiviikkona nähdään!

Kävin hiljattain Tampereella lukemassa tenttiin siinä kirjastossa missä luin koko viime kevään pääsykoetta varten. Lähestulkoon joka toisen pöydän ääressä pakersi joku lääkiksen valmennuskurssin matskujen, Galenoksen tai lukion bifyken parissa. Samalla tavalla itse tasan vuosi sitten vielä luinjaluinjaluin, ja stressasin tulevaa pääsykoetta ihan hulluna tietysti myös.
Vaikka kaikki eivät pääse, ja joskus unelmiensa takia on kompuroitava ja yritettävä uudestaan, aina joku pääsee! Ja siihen ei vaadita täydellisyyttä tai täysin "onnistunutta" pääsykoesuoritusta.
Nukuin itse viime vuonna ennen pääsykoetta kaksi tuntia (nekin silmät puoliksi auki), ja olo oli aamulla kuin rekan päälleajama. Pääsykokeessa silmät lurpsuivat ja motivaatio puuttui kokonaan. Jaksoin kuitenkin pakertaa viisi tuntia, vaikka välillä piti käydä huuhtelemassa silmiä kylmällä vedellä. En voinut olla ajattelematta ettei tällä suorituksella ainakaan pääse sisään. Olin pilannut kaiken.
Pääsykoesalin ulkopuolella hilluvia tutoreita katsoin mulkoillen. Ihan varmasti he olivat vahingoniloisia. No, tunnemyrskyissäni tämä arvaus meni kyllä pieleen. Olin tehnyt kevään aikana hurjan työn, ja nyt se oli ohi. Jo siitä saa olla iloinen, ja siitä tutoritkin olivat onnittelemassa. Samaan aikaan pääsykokeen loppuminen on aika maaginen hetki - uudet fuksit voidaan valita.
Olen itse tänä vuonna Kuopiossa jonkun pääsykoesalin oven takana kokeen loppuessa, ja jos en ole sitä ääneen sanomassa, niin olkaa ylpeitä siitä suuresta työstä ja kurkottelusta mitä olette tehneet. Loma on ansaittu ja hetkeen ei tarvitse stressata mistään. Pääsykoetulosten julkaisua ei voi nopeuttaa eikä tulokseen pysty enää murehtimalla vaikuttamaan. Tsemppiä!