maanantai 29. kesäkuuta 2015

Dream come true

PÄÄSIN!
En vielä viiteen päivään pääse Suomeen juhlimaan mutta pääsin silti!!

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Kesäkuu


Kesäkuussa...
  • tentin alta pois tenttejä ja luin niihin
  • aloin pikkuhiljaa unohtaa pääsykoepäivän ja siihen liittyvät tunnemyrskyt
  • kulutin aikaa Netflixin tuijotteluun (Suits, Young doctor's notebook, Orange is the new black)
  • ... ja sain aikani kulumaan myös Greyn anatomiaa ja Monroeta tuijotellessa
  • oli niin kylmä ettei voinut syödä jäätelöä ulkona
  • vietin huisin juhannuksen ystävieni kanssa
  • söin pitkästä aikaa ihan aitoja muurinpohjalettuja
  • valmistelin muuttoa pois ensimmäisestä omasta kämpästäni
  • matkustin Espanjaan, nautin sikäläisestä auringonpaisteesta ja hyvästä ruoasta

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Matkaan lähden

Viimein suuntaan nokkani kohti Espanjaa. Olen odottanut reissua kuin kuuta nousevaa, vaikka toisaalta kuumottaa se, että tulokset tulevat sillä aikaa kun olen matkoilla. Lähden kuitenkin positiivisella mielellä, lomamatka vie vähän ajatuksia pois tulosten odottelusta.

Suitcase
weheartit.com

Lomamatkaa en ole suunnitellut sen kummemmin, kuin että kuun vaihteessa olen Barcelonassa. Luulen, että perheeni on jo vähän suunnitellut puolestani.
Pankkitunnukset pakkasin miltei ensimmäisenä, jotta tarvittaessa pääsen kirjautumaan Opintopolkuun... Adios!

- H

torstai 18. kesäkuuta 2015

Lukutaktiikkani

Motivoituneena olen tehokas opiskelija. Epämotivoituneena aivan surkea. Tämä taitaa päteä hyvin moneen, sekä opiskelijana että työntekijänä. Vuoden aikana koin välillä suuriakin motivaatiopuuskia, ja välillä oli taas aallonpohjia. Aaltomaista lukumotivaatiota ei kannata pelästyä, luulen sen olevan inhimillistä todella pitkissä projekteissa. Oma lukuprojektini kesti lukion jälkeen vuoden. Aloitin yksinkertaisesti vain fysiikan kertaamisella, ja pitääkseni motivaatiota yllä luin Galenosta ja piirsin siitä omaa "pääsykoekirjaa". Syksyllä aloitin opinnot teknillisessä yliopistossa, ja opinnot siellä tukivat hyvin kemian ja fysiikan opiskelua.


Itse olen ollut aina suht visuaalinen tyyppi, ja joskus ala-asteen loppupuolella kuvittelin olevani isona graafinen suunnittelija tai arkkitehti. Ei huonoja alavalintoja nekään, mutta yläasteella ihmisbiologia vei mukanaan. Piirtämisen olen ottanut mukaan opiskelutekniikoihini, ja olen huomannut muistavani asiat yhdenkin tarkan piirroksen jälkeen lopun aikaa! Piirtäessä joutuu todella keskittymään siihen mitä tekee, ja muistijälki on pysyvä.


"Omaa Gallea" jaksoin tehdä siihen asti, kunnes se koki karun kohtalon joutuessaan vuotavan vesipullon uhriksi laukussani. Kaikki hienot piirustukset aivoista ja sydämistä levisivät musteläiskiksi ja paperi oli aaltoa. Turhauduin, mutta olinpahan sentään oppinut itselleni hyvän opiskelutekniikan.
Opiskelutekniikkaa ei ole syytä vähätellä, sillä itselle hyvä tekniikka takaa myös hyvät lopputulokset. Huomasin itse, että fysiikan ja kemian asiat yliopistolla oppi parhaiten vain ja ainoastaan laskemalla. Pelkkä luennoitsijan kuuntelu ei minulle ainakaan riitä. Fysiikan kohdalla kaikista tehokkainta, samaan aikaan turhauttavinta, oli laskea ensin väärin. Väärin laskettua oli pakko oppia laskemaan oikein. Ja tätä piti tehdä niin kauan, että laskutavan muistaisi unissaankin.

Fysiikan opiskelussa minulla oli apuna myös Mafynetin fysiikan lääkiskurssi, jota voin suositella lämpimästi! Ruutukaappaus on otettu vasta nyt, miltei kuukausi pääsykokeen jälkeen, joten sen takia käyrä näyttää noin hullulta. Mutta käyrästä on havaittavissa tasanteita, joista ensimmäinen johtuu siitä, etten loppusyksystä lukenut juurikaan, ja muut taas keskittymisestä muiden materiaalien tekemiseen. Mafynetiltä tein myös paaaaaaaaljon harjoituskokeita, jotka poikaystäväni sai omalla kurssillaan. Harjoituskokeet olivat tosi hyviä, ja jotain kertoo se, että tämän vuoden pääsykoe tuntui ihan yhdeltä Mafyvalmennuksen harjoituspääsykokeelta. Tosin kokeissa oli muutamia virheellisiä vastauksia, ja mallivastauksiin piti suhtautua varauksella.
  
Toinen tärkeä opiskeluapu oli Mnemosyne-ohjelma. Käytin sitä alkusyksystä lähtien. Tämän ohjelman ansiota on moni asia, mutta biologian opiskelussa tämä on erittäin kätevä. Keskityin ehkä liiaksikin nippelitiedon opetteluun, mutta en halunnut sulkea mitään unohduksia pois vaan osata kaiken. Ei yhtään korkealla ollut tavoitteet, ei...
Suosittelen ohjelmaa, ei maksa mitään ja se kyselee tekemäsi kortit hyvin väliajoin, jottet unohda vastauksia. Kortteja kertyi 541, ja kuvassa näkyy, että tälle päivälle minun tulisi vastata kolmeensataan. Ei todellakaan tarvinnut tuota tahtia kiriä, vaan en ole käyttänyt ohjelmaa pääsykokeen jälkeen.


 

 Mitä muita materiaaleja sitten käytin lukiokirjojen ohella? Minulla oli VK:n kaikki materiaalit oppiaineista vanhoihin kokeisiin, ja Galenosta ja IFAa (erityisesti) tuli luettua ahkerasti. Galle ja IFA nyt ei ole välttämättä niitä kirjoja, mistä aloittaa jos lukiokurssit ovat hakusessa, mutta jos haluaa syventyä niin suosittelen!

Kuinka paljon sitten luin?

No, vaihtelevasti vuoden aikana. Syksyllä lukeminen oli vähän kuin harrastus, pari kertaa viikossa parin tunnin ajan, insinööriopintojen lisäksi. Eli en istunut homeisena kotona nenä kirjassa, vaan otin fuksisyksystä kaiken irti. Vuodenvaihteesta lähtien karsin kaiken turhan tekemisen pois ja tosiaan meinasin homehtua kirjan ääreen. Pidin lukutunneista kirjaa, ja luentojen lisäksi luin noin 26-30 tuntia viikossa. Olisin ehkä voinut aloittaa tämän tahdin hiukan myöhemmin, sillä lopussa aloin väsyä ihan fyysisestikin. 
Silloin kun en pystynyt lukemaan (esim. sairaana), katsoin opetus.tv:tä tai Crashcoursen videoita. Ajatukset tuppasivat olemaan paljon koemateriaaleissa, ja sen takia nyt kesällä onkin niin vaikea päästää irti.

Pian nähdään, oliko luvuistani tänä vuonna lääkikseen. Jos ei, jatkan ensi vuonna todennäköisesti aika samalla linjalla. Tosin en ajatellut aloittaa piiiitkään aikaan, sillä tänä vuonna opittu ei tule ihan heti unohtumaan. 

- H 

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Fuksivuoteni TTYllä

Fuksivuosi TTYllä on ollut ehdottomasti elämäni parhaita vuosia. Muistan jännittäneeni lukuvuoden alkua ihan hirveästi, ja odotin myös paljon biotekniikan opintojen alkua. Sinä, joka olet TTYlle menossa, älä suotta pelkää! Meidät fuksit otettiin vastaan tosi hyvin, eikä ensimmäisistä viikoista ohjelmaa puuttunut (eikä olisi loppuvuodenkaan viikoista). Erilaisia tutustumistapahtumia ja bileitä riitti, ja aktiiviselle löytyy kyllä varmasti tarpeeksi puuhaa. Oli fuksiwunderunde, teekkariristeily ja kaikenmoisia tapahtumia, joita ei tahdo enää edes muistaa.

Labrakurssilla mm. analysoitiin EKG:ta
Itse opiskelut ovat ensimmäisenä vuonna kovin teoriapainotteisia, kuten arvata saattaa. Valopilkkuna kylläkin bioteknologian opiskelijoiden kanssa käytävä labrakurssi, jossa pääsi ihan oikeasti tekemään asioita. Selkkareiden kirjoittaminen oli myös hyvin opettavaista, vaikkei selkkareiden kirjoittaminen välttämättä sieltä kivoimmasta päästä ole ;)
Biotekniikasta sen verran, että Tampereella voi valita kandivaiheen pääaineeksi joko biolääketieteen tekniikan tai bio- ja ympäristötekniikan. Tällä valinnalla on jo merkitystä opiskelun sisällön kannalta. Diplomivaiheessa mahdollisia pääaineita ovat bioengineering (ympäristöpuolen pääaine), biomittaukset- ja kuvantaminen tai kudosteknologia (joka tuntuu olevan opiskelijoiden keskuudessa suosittu). Mielenkiintoisia juttuja, ellei satu olemaan tällainen eri unelmaan fiksoitunut heppu!
 Syksy oli täynnä monenlaisia sitsejä ja vuosijuhlia, välillä pääsi sitsaamaan ja välillä tuli nakkeiltua. Aina oli hauskaa.


Railakkaan syksyn jälkeen oli joululoma, jolloin itse jo vähän starttailin lukuja. Talvella teekkarit valmistautuivat kyykän MM-kisoihin, josta en itsekään malttanut olla pois. MM-mestaruus jäi kyllä jonnekin tosi kauas, sillä karsintalohkossamme hävisimme kaksi peliä ja voitimme yhden (koska vastustaja ei koskaan saapunut paikalle).


Kevät tuli yliopistoelämän kannalta vietettyä aika hiljaisesti, yksinkertaisesti lukujen takia. Välillä harmitti kaikki tapahtumat mitkä missasi, mutta lukeminen tuntui vaan niin tärkeältä. Tampereella teekkarit viettävät kaksiviikkoisen vapun, mutta itse tulin osallistuneeksi vain vappupäivän meininkeihin. Tosin juhlittua tuli koko kahden viikon edestä. Koko vuoden kohokohta oli ehdottomasti teekkarikaste Tammerkoskessa. Nyt voin ylpeänä kantaa teekkarilakkiani. Vesi oli kylmää, mutta muisto on lämmin.


 Vapun jälkeen elo TTYllä on hiljennyt, ja on tullut suoriteltua tenttejä alta pois. Vielä olisi yksi fysiikan tentti, ja fuksivuosi opintopisteineen on paketissa.
Jos tänne koskaan eksyy DI-opintoja pohtiva tai TTY:tä miettivä, suosittelen opinnoista kiinnostuneille ehdoitta! Biotekniikka on aiheena kiinnostava, ja työmahdollisuudet paremmat kuin yleisesti luullaan.

- H

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Oma arvio pääsykokeesta

Kuulun niihin hakijoihin, jotka ovat jo tähän mennessä lukeneet pääsykokeen ja mallivastaukset puhki. Muistan aika hyvin ulkoa koko kokeen, vaikka toisaalta haluaisin vain unohtaa sen. Kokeen jälkeen osasin muka tehdä hyvinkin tarkkoja pistearvioita itselleni, mutta ajan kuluessa alan olla pessimistisempi. Entä jos muistan pisteeni väärin? Entä jos muistan vastaukseni ihan väärin? Entä jos pisterajat hipovat taivaita?
Kyseiset spekulaatiot ovat aika turhia, mutta pääsykoetta voi tarkastella muunlaisinkin silmin.

Tehtävä 1
En muistaakseni avannut aineistoa tai monivalintoja ensimmäiseen tuntiin, sillä ajattelin niiden olevan kuitenkin oma akilleen kantapääni. Kun sitten bilsan tehtävien kohdalla tajusin että nyt on koira haudattuna, avasin aineiston ja totesin sen olevan mukava ja lyhyt. Eipä monivalinnoistakaan kovin moni aineistoon perustunut. Monivalinnoissa mitattiin mielestäni hyvin tarkkuutta ja laaja-alaista osaamista koealueelta. Olisi voinut mennä paremminkin, mutta 24/34 on okei.

Tehtävä 2
Jos tähän happo/emäs/neutraali -tehtävään käytti paljon aikaa, mitattiin siinä kaavakokoelmanlukutaitoja. Jos taas teki kiireessä, oli tehtävässä hyvä osata eri ionien happo/emäsluonteet ym.

Tehtävä 3
Kaikkien rakastama isomeriatehtävä. En ole kovin monelta kuullut, että olisi jäänyt saldo plussan puolelle, eikä se jäänyt minullakaan. Tehtävässä vaadittiin pilkuntarkkaa isomeriakäsitteiden hallintaa ja suht nopeaa kemiallisten kaavojen lukutaitoa. Itse haksahdin siihen, etten tajunnut laittaa konformeereihin "sama yhdiste", mikä tuntuu nyt itsestäänselvältä.

Tehtävä 4
Mukava väärin/oikein -väittämätehtävä, jossa sai pisteitä aineiston lukemisesta. Tehtävässä oli myös kiva taktikoinnin mahdollisuus, sillä tyhjästä sai 0 p ja väärästä -0,5 p.

Tehtävä 5
Miten glukoosi kulkeutuu äidin verenkierrosta sikiön soluihin? Tässä tehtävässä tajusin, että nyt olisi hyvä varmaan myös tiirailla aineistoa. Luin aineistoa lähinnä etsien sieltä avainsanoja ja oikeita asioita, en tainnut lukea tekstiä kokonaisuutena kertaakaan. Vastauksen vaaditusta laajuudesta ei ole mitään hajua, mutta epäilen pisteitä ropisevan niukasti. Lukuunottamatta b-kohtaa, jossa kysyttiin kivoja biotekniikasta, joka sattuneesta syystä on hyvin tuttua.

Tehtävä 6
Mitkä tekijät vaikuttavat veren glukoosipitoisuuteen fyysisessä rasituksessa, entä unen aikana? Muistan taas lukeneeni aineistoa kuin rippikoululainen Raamattua, etsien oikeaa jaetta.

Tehtävä 7
The Saippuatehtävä. Pidin tehtävästä sen takia, että tässä pitää ymmärtää käytännön tasolla kemiaa. Saippuoituminen oli tuttua, mutta en tehnyt ohjekirjamaista selostusta niinkuin mallivastauksessa.

Tehtävä 8
DNA-tehtävä, jonka takia en tiedä tulisiko itkeä vai nauraa. Tämä tehtävä on vaatinut pyrkijältä hyvin tarkkaa tehtävänannon ja pohjustuksen lukemista, ja itse en sitä koetilanteessa tajunnut tehdä. B-kohdan Ogazakin fragmentin sentään tiesin, joten jokin valopilkku tästä tehtävästä löytyy.

Tehtävä 9
Aletaan päästä kokeen laskennalliseen osioon perinteisten aktiivisuuslaskujen kautta. Vanhoja kokeita tehdessä tehtävätyyppi tullee viimeistään pyrkijälle tutuksi. Tämä oli muistaakseni ensimmäisiä tehtäviä, johon tartuin.

Tehtävä 10
Yhdensuuntaissiirtymätehtävä, jolle löytyy miltei identtinen vastine Fysiikka 3-kirjasta. Ihan mukava, pyöristys meni väärin. Se todellakin piti tehdä yhden numeron tarkkuudella. 

Tehtävä 11
Liuta pieniä kemian tehtäviä, joista kolmessa ensimmäisessä tuli antaa tulos oikeassa tarkkuudessa ja täysin oikein. Tehtävässä palkittiin hyvää kemian laskurutiinia, ja sen takia pidin siitä.


Tehtävä 12
Okei. "Kondensaattoritehtävä" ei liiemmin kokeessa olleille esittelyitä kaipaa. Kuvasta näkee, että olen ollut itse ihan hakoteillä suttujeni kanssa. Luulin osaavani kaikenmoiset virtapiirit, mutta tästä ei kyllä tullut yhtään mitään!

Tehtävä 13
Haimatehtävässä annettiin vaikeahkoille fysiikan tehtäville tyypillinen pohjustus ja akustisen impedanssin kaava. Vakiot tuli löytää kaavakokoelmasta. Aikaa tähän tehtävään sai kyllä kulumaan, ja vaikken täysiä pisteitä saa, en kadu.

Tehtävä 14
Viimeinen tehtävä, mutta ensimmäinen josta aloitin. Ihan todella peruslaskuja, joissa piti olla paineen käsite hallussa.

Kaiken kaikkiaan koe oli mielestäni hyvä lääkiksen pääsykoe. Ei alkanut kokeessa ahdistaa, ja varmasti on löytynyt jokaiselle onnistumisen elämyksiä. Ainoa asia joka jäi vaivaamaan, oli biologian taitojen vähäinen merkitys. Tai sitten minusta vain tuntuu siltä. Tuntuu, että pisterikkaisiin biologian tehtäviin löytyi moniin vastaus suoraan aineistosta. Toisaalta oli myös tehtäviä (1,8), missä piti tietää asioita biologiasta. Fysiikka ja kemia olivat mielestäni ihan hyvässä tasapainossa. Laskut eivät olleet hirveän haastavia viime vuosiin verrattuna.
Ehkä lääkiksen pääsykokeet ovat nyt Galenoksen jälkeen löytäneet oman tyylinsä, ja jos se on tämä, niin hyvä. Pääsykoe mittasi lukiotasoista osaamista, mutta myös aineistonlukutaitoa. Koin itse kyllä myös, että hyödyin lukiotason ylittävästä osaamisesta. Mutta tämä on vain minun mielipide.

- H

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Tuomiopäivä tiedossa

Luotettavahkoista lähteistä on kuultavissa, että Kuopion tulokset tulevat 1.7.
Siispä vielä on tiedossa 2 viikkoa ja 2 päivää syviä huokauksia ja spekulaatioita. Ei vais, on monta sarjaa Netflixissä kesken ja ulkomaan reissukin tiedossa viikon päästä, kyllä tästä selvitään!

Kuka?

Hei! Olen Hoo, puolianonyymi pääsykoetulosten odotteluun kyllästynyt. Perustin blogin varmastikin eniten siitä syystä, että saisin tekemistä tämän elämäni pisimmän kesäkuun ajaksi - ja sen jälkeenkin tietty.
Aloitin lukemisen tämän vuoden lääkiksen pääsykokeeseen aika lailla täsmälleen vuosi sitten, jo ennen viime vuoden tulosten julkaisua. Kyseessä ei ollut ihan päähänpisto, vaan olen haaveillut lääkiksestä ja lääkärin ammatista jo yläasteajoista lähtien. Lukiosta pääsin vuosi sitten, mutta olin kapinallisena jättänyt viimeiset kolme kurssia fysiikkaa lukematta lukioaikana, koska en koskaan uskonut voivani päästä lääkikseen. Hain sitten teknilliseen yliopistoon ja myös pääsin.
Viime kesänä huomasin, ettei mikään muu ammatti innosta minua samalla tavalla kuin lääkärin, ja päätin ottaa fysiikan kirjat kauniiseen käteen ja alkaa laskea. Kesän loppuun mennessä olin saanut kaikki fysiikan kurssit käytyä läpi, ja opiskelut alkoivat. Vuodesta teknillisessä yliopistossa oli hakemisen kannalta todella paljon hyötyä (vaikka mistä minä sen tiedän), ja voin myöhemmin kirjoittaa lisää opiskeluistani.

Muistiinpanoja talvelta
Keväämpänä aloitin kokopäiväisen lukemisen, ja lukutunteja kertyi huima määrä. Kevään aikana oli myös muutamia pattitilanteita, eikä matka tähän asti ole ollut ihan vaivaton, mutta olen iloinen siitä että sain itsestäni kaiken puristettua irti!
Pääsykoepäivä itsessään on jo melkein kokonaisen postauksen arvoinen, mutta parempi fyysinen ja henkinen olotila ei olisi ollut yhtään pahitteeksi, sillä nukuin edellisenä yönä vain kaksi ja puoli tuntia. Kokeen jälkeen päässä hakkasi vain:"Jos tällaisella suorituksella pääsee, niin johan on ihme", mutta toisaalta myös "se joko meni tai sitten ei". Olen jopa ollut niin rohkea, että olen laskeskellut arvioita raakapisteistäni ja tutkaillut mallivastauksia. Tällaiset arviothan eivät koskaan ole ihan tarkkoja, joten saa nähdä mitä sieltä sitten tulee.
Joka tapauksessa olen aivan kuin kissa pistoksissa tämän tulosten odottelun kanssa! Päässäni on kaikenlaisia kauhukuvia hylsystä unelmiin hyväksytystä. Järkyttävää kituuttamista tämä epätietoisuudessa lilluminen.
Tulipas ihanan epämääräinen esittelypostaus. Kuvaa varmaankin hyvin tätä yhtä epämääräistä ajatuksenjuoksua tällä hetkellä! Kertokaa myös ihmeessä omia tuntemuksianne pääsykokeeseen ja odotteluun liittyen, jos sellaisia on!

- H