Tahkon reissu + viikon 4 treenit

Kirjoitan tätä hiukan väsyneissä tunnelmissa, sillä takana on samaan aikaan niin rentouttava mutta samaan aikaan niin vähäuninen Kuolon Tahkon reissu. Mikäs sen parempi tapa kruunata dissektiokurssin loppuminen kuin loma keskellä arkea. Yksikään kurssi ei ole nyt kesken, joten opiskeluhuolet pystyi unohtamaan täysin.
Ensimmäisenä iltana reippailimme hetken ulkona ja vietimme rennosti iltaa. Lauantaina pääsin pitkästä aikaa rinteeseen ja vähän pelottikin kuinka laskeminen monen vuoden jälkeen sujuu, mutta aika nopeasti siihen sai tuntuman kun nuorempana on tullut lasketeltua paljon. Liikunnallisesta osuudesta suoriuduttuamme luvassa oli buffetillallinen, ja mahat täynnä hyvää ruokaa pääsimme taas illanviettoon.

Tahko oli laskettelukeskuksena minulle aivan uusi ja tykkäsin kyllä kovasti rinteistä. Ja ah kuinka hyvältä vanha kunnon Tazza-kaakao maistuukaan parin tunnin laskettelun jälkeen! Talven laskettelureissuista 1/2 siis koettu, ensi viikonloppuna olisi edessä E. Colin Sappeen reissu!

Tällä viikolla treenit noudattivat hyvin paljon peruskaavaa, paitsi että tuli pidettyä yksi lepopäivä enemmän kun koin vaan itseni niin väsyneeksi alkuviikosta. Pikku hiljaa sitä alkaa oppimaan myös sen oman kropan kuuntelun merkityksen, sillä kropan liika stressi kyllä näkyy tosi äkkiä olossa ainakin tällä likalla.

ma   Yläkroppa + vatsat

ti   lepo

ke   lepo

to   Jalat + vatsat

pe   Yläkroppa salilla ja kehonpainotreeniä

la   Laskettelua

su   lepo

48 tuntia lääkisopiskelijan elämää

Nyt tuli tehtyä sellainen maratooni tämän opiskelijapäiväkirjan kanssa, etten taida tällaista postausta ainakaan sataan vuoteen vääntää! Tässä vähän LT1:n arkea tammikuulta.

Maanantai

6:20   Olen nukkunut huonosti, sillä tiedossa on outo aamu ja vaeltaminen paikkaan josta minulla ei ole mitään hajua. Tiedossa on ultraäänitutkimus kerran iskeneen kivun vuoksi. Käyn suihkussa ja puen vaatteet päälle. Väsyttää...

7:35    Seison bussipysäkillä ja nousen bussiin

8:20    Ensi töikseen lääkäri kysäisee "mitäs alaa opiskelet?" ja siitähän se oppitunti sitten lähti. Olin kyllä tosi kiitollinen ja innoissani kun lääkäri jaksoi näyttää minulle kaikki rakenteet ja muita temppuja ultralla. Mitään ihmeellistä ei löytynyt, joten ei ainakaan ole syytä huoleen! Sairaanhoitajakin toivotti minut tulevaisuudessa tervetulleeksi kandeilemaan.

8:50    Ensimmäisen radiologisen anatomian oppitunnin jälkeen on NÄLKÄ ja ryntään Cantsulle aamupalalle. Nälkä oli ehtinyt kyteä niin kauan että tein "pienen" ylilyönnin puuron kanssa... Kaikkea en ihme kyllä jaksanut syödä.

10:00    Toisen radiologisen anatomian oppitunnin aika KYS:llä; TT-kuvia thoraxista ja abdomenin alueelta.

12:10   Istahdan lounaalle Cantsulla, salaattipöytärakkautta

12:38-13:45   Yläkropparääkkiä salilla

14:10   Päätän mennä Torsolaan ja hörppään prodejuoman naamariin. Aloitan lukemalla (kertaamalla) aivojen anatomiaa ja etenen aivohermoihin sekä kallon aukkoihin.

15:40   Kahvia ja banskua evääksi ja iltapäivän edetessä kavereita alkaa ilmaantua paikalle ja hepuli iskee kello viiden aikaan.

18:00   Yliopistolla alkaa D-ilta, jossa keskustellaan hankalista potilaista. Tarjolla oli hyvää ruokaa ja mielenkiintoinen luento.

20:00    Viimein kotona, johan tässä ehti 13 tuntia olla liesussa. Ilta kuluu skypeillessä ja suunnitellen haalarimerkkiä eräitä maaliskuun bileitä varten. En malta lopettaa editointia ja ilta venyy....

22:20    Nälkä pakottaa keittiöön ja syön aina-vaan-niin-ihanaa puuroa! Tuntuu ettei väsy paina silmiä ollenkaan, onneksi huomenna on iltapäivädissektiot!

23:20   Katson kelloa viimeisen kerran.

Tiistai

07:45   Herään, väsyneenä tosin, mutta onneksi ei ole kiire minnekään. Saan syödä taas oman rutiiniaamupalani eilisestä poiketen, puuroa banaanilla ja raejuustolla ja kylkeen inkiväärishotti ja kahvia. Näistä on mun aamut tehty! Ja Hesarista.


10:25    Lähden kävelemään Snellulle, korvissa soi Maroon 5. Lunta sataa niin että ripsarit leviää ja näytän yliopistolla vähintäänkin turpaan saaneelta. Ah, talvi!

11:00-12:00   Valmistelen esitelmääni aivojen verenkierrosta.

12:25   Lounastamista, palsternakka-inkivääri-mantelisosekeittoa, pari siivua leipää ja salaatti kananmunalla.

13:15-15:00   Aiempien dissektiokertojen aiheiden kertailua Torsolassa ja tämänpäiväiseen valmistautumista. Puoli kolmen aikaan alamme pitää ryhmäläisillemme esitelmiä ennalta määrätyistä aiheistamme. Ennen dissektioihin siirtymistä hörppään prodea.

15:00-17:00   Dissektiot

17:30   Aamun virheestä oppineena busseilen kotiin ja hehkuttelen itsekseni edeltäviä dissektioita. Oli niin sairaan mielenkiintoista. Kotona lösähdän sohvalle kuitenkin aika väsyneenä.

18:55    Päivällistän ja pari kaveria tulee istumaan iltaa ja ompelemaan haalarimerkkejä. Ihan hirveää hommaa, mutta huono huumori auttaa.

22:15    Iltapalaksi (taas) puuroa ja omaehtoista lukemista putamenista ja globus palliduksesta :D Iski joku nörttimode päälle.

22:50    ...zzzZ...

Kalaa edes kerran viikossa (resepti)

Olen pitkään tapellut sen ajatuksen kanssa, että kalaa tulisi syödä kolme kertaa viikossa. Itselle kun tuo yksikin kerta tuottaa hankaluuksia opiskelijabudjetilla. Täälläpäin törmää lohitarjouksiin HARVOIN, ja kilohinta on poikkeuksetta vähintään 15 €. Vaaleiden kalojen kohdalla hinta taas on jo reilusti yli 20 €, ja turska itselleni ei juuri maistu.
Onneksi eksyin kerran pakastealtaalle ja bongasin kampelan. Olin aikaisemmin maistanut kampelaa Espanjassa, ja muistelin maun olevan hyvin sama kuin muiden vaaleiden kalojen. Kokeiluun siis, edullisen kilohinnan johdosta!

Sitruunainen kampela ja pinaattiperunamuusi (kahdelle)

2 kampelafileetä
sitruunaa
suolaa & pippuria
oliiviöljyä

4 perunaa
kaksi reilua kourallista pinaattia
ruokakermaa
keitinvettä

Heitä perunat puolikkaina kiehuvaan veteen ja keitä n. 20 minuuttia. Kaada keitinvesi pois säästäen kuitenkin pari desiä. Lisää silputtu pinaatti ja survo perunat. Lisää ruokakermaa ja keitinvettä makusi mukaan.
Kampelan paistamiseen pannulla menee vain pari minuuttia, koska kala on niin ohkainen. Mausta kampela ennen paistamista suolalla, pippurilla ja sitruunalla. Paistoin itse kalan oliiviöljyssä.
Voisin kuvitella myös tillillä maustetun kermaviilin tai sienikastikkeen mainiosti kampelan seuraksi!

Viikon 3 treenit

ma   lepo

ti   Yläkroppa

ke   Jalkapäivä

to   lepo

pe    Yläkroppa

la   lepo

su   Jalkapäivä

Tällä viikolla olin terve ja kävelin eestaas yliopistolle (5,6 km) joka päivä, vaikka koko viikko kasin aamuista koostuikin. Olen kyllä huomannut tämän kaksijakoisen ohjelman toimivan itselleni tosi hyvin, vatsat tulee tehtyä 2-3 viikossa treenien yhteydessä silloin kun siltä tuntuu. Tänään rikoin kyykkyennätykseni kolmen sarjassa, nyt 55 kg!

Jalkapäivinä perinteisesti teen kyykkyä, askelkyykkyä, mavea, pohkeita, etureidet ja takareidet laitteissa, yhden jalan mavea ja prässiä. Vatsat tosiaan vaihtelevasti vielä päälle!

Haalarikastajaiset ja maskihommia

Näin kurssin haalarivastaavana tuntuu ihan törkeän hyvältä, että kaikki n. 170 haalaria on jaettu ja nyt tämä ilo on vielä kruunattu haalarikastajaisilla! Kateellisena olen pari vuotta katsellut buranahaalareita ja nyt itsekin sellaiset omistan. Sponsorien keräämisessä oli oma hommansa, mutta on upea tunne saada tällainen projekti päätökseen. Ja onhan ne nyt hienot!

Tuntuu toisaalta arkiselta mutta toisaalta juhlavalta pukea nämä kuolonmustat haalarit päälle. Nyt minäkin näytän lääkisläiseltä opiskelijatapahtumissa, siistiä.

Dissektioita on jäljellä enää neljä päivää, äkkiäpä tämä kurssi on mennytkin. Hurjan mielenkiintoista on kyllä ollut, mutta kova on myös opiskelutahtikin ollut. Opiskeluun on saanut uppoamaan useita tunteja päivässä dissekoimisen lisäksi, ja vielä kaikki tämä on tarkkaa keskittymistä vaativaa. Dissektiokurssin jälkeen alkaa embryologia (EMB) ja molekyylibiologia ja -genetiikka (MOBIGE). RADA jatkuu vielä harkkojen ja luentojen muodossa.

Olenpa mukana myös Kuolon speksissäkin, nimittäin maskitiimissä ja pääsenpä speksin mukana kiertueellekin! Eli tekemistä riittää keväällekin :) Pitääkäpähän silmät ja korvat avoinna milloin Kuolon speksi on omalla paikkakunnallanne, nimittäin tiedossa on kyllä upea spektaakkeli ja korkealaatuista speksaamista, sen osaan sanoa!

Näihin kuulumisiin,

- H

Viikon 2 treenit

Ensimmäinen opiskeluviikko takana, ja sen ohessa tehdyt treenit ovat jääneet vaisuiksi keljun flunssan takia, johon sairastuin jo alkuviikosta. Vieläkin limaa irtoaa ja syke nousee helposti korkeaksi joten loppuviikon salitreenit olen pitänyt kohtuu matalasykkeisinä.

ma   Käsi-, selkä- ja rintatreeniä salilla

ti   kipeänä

ke   kipeänä

to   Nopea jalka- ja vatsarääkki

pe   lepo

la   Kädet, selkä, rinta ja vatsat salilla

su   Jalkatreeni salilla

Perjantaina aamulla kadutti hieman torstain treeni, sillä tauti oli taas vienyt minusta voiton. Perjantaina tajusin maata koko päivän dissektioiden jälkeen vain sohvalla, niin olin tarpeeksi kunnossa lauantaina käsipäivää varten.
Flunssasta huolimatta kyykkypainoja on saanut taas ladata lisää joka kerta ja lihastuntemukset ovat seuraavina päivinä olleet sen mukaiset. Haluaisin hirveästi oppia liikkeinä työnnön ja tempauksen, mutta vielä en ole rohkaistunut kokeilemaan. Niistä voisin ottaa itselleni tavoitteen seuraavan kuukauden ajaksi.

Mieltä lämmittävää

On ihanaa käydä kaupassa ja lastata koriin niitä omia lemppariraaka-aineita, ei tarvitse kenenkään muun makuhermoja miettiä. Omat mieliteot vaihtelevat sesongin mukaan, ja talvella lautaselleni eksyy jatkuvasti juureksia. Jonkunnäköinen proteiinilisäkin kuitenkin tarvitaan, mutta mitä tehdä kun kaupassa ei ole kanaa tai kalaa tarjouksessa ja budjettisi on luokkaa opiskelija?

Muistin äkkiä kuivakaapissani itävät mung-pavut ja kuivatut linssit. Näistä aineksista sain koottua ikäänkuin lämpimän salaatin. Mung-papujen idätys on muuten törkeän helppoa; ensin papuja liotetaan yön yli kylmässä vedessä minkä jälkeen vesi kaadetaan pois. Tämän jälkeen pavut saavat jäädä hengailemaan samaan purkkiin pimeään esim. kuivakaapin perukoille, minne ne saa unohtaa n. viideksi päiväksi.
Muutoin lempeän makuiset linssit ja mung-pavut maustoin vahvasti valkosipulilla ja pippurilla, uunijuurekset taas kruunasin vuohenjuustonjämillä (Pirkkaa tietty). Vaikka lämpimän salaatin luonne onkin 'kaapin jämät', oli maku kyllä parasta hetkeen! Näinkin voi sattua, sattuman kautta ja epäsuotuisista lähtökohdista päästiin onnistumiseen, herkkuillalliseen!

Tänään olen toipunut kohtuurankasta viikosta ja vielä yritän vielä häätää flunssan viimeisiä rippeitä. Edes Lääkärilehteä en ole avannut. Aamulla kävin tekemässä salitreenin, käsiä, selkää, rintaa ja vatsoja. Päiväunetkin on tullut nukuttua ja levosta nautittua!

- H

Piristävä aamushotti

Ei, nyt en puhu tasoittavista vaan itselle uudesta tuttavuudesta, joka on tunkenut itsensä aamurutiineihini. Uusi ystäväni on inkivääri. Inkiväärin kuulee usein tuovan mukanaan terveyshyötyjä, ja kyllä, aiheesta löytyy tietoa muualtakin kuin pseudoravitsemustiedesivuilta. 

 

Inkiväärin sisältää tulehdusta ja kipua vähentäviä ainesosia, kuten kapsaisiinia, beta-karoteenia, kurkumiinia, salisylaattia sekä kaffeiinihappoa. Inkiväärin sisältämät karvasaineet edistävät ruoansulatusta ja inkivääri on tunnettu matkapahoinvointilääke. Sen sanotaan myös vähentävän turvotuksia ja parantavan verenkiertoa. Kaikista suurin vaikutus kuitenkin inkiväärillä on ruoansulatuksellemme.

Kaupassa inkivääriin törmättyäni päätin ottaa vinkistä vaarin ja kokeilla inkivääriä opiskelijabudjettiin sopivasti. No, mikä olisi hyvä kumppani inkiväärille? Sitruuna tietty. Ajatus tequilan kaltaisesta (ei huolta, tequilaa en vedä aamuisin) mutta hyväätekevästä aamushotista pomppasi mieleeni. Eikä maksa juuri mitään!

Itse puristan pienen viipaleen sitruunaa ja raastan inkivääriä joukkoon. Mukaan sopisi myös minttu ja toki inkivääri ja sitruuna olisivat oiva kaveri ananakselle!
Itse olen huomannut inkiväärin tuovan lämmön tunnetta ja edistävän ruoansulatusta parin viikon rutiinini aikana. Oli se sitten placeboa tai ei, en voi tätä kirpeää aamushottia enää rutiineistani poistaa.

- H

Lomalla viimeinkin

Loma on hyvä aloittaa neljä päivää ennen opiskelun jatkumista. Mmm, not? Kolmeviikkoinen joulu"loma" hujahti ohi alta aikayksikön, sillä tähän asti olen viettänyt koko loman töitä tehden. Tänään heräsin siihen ihanaan tunteeseen ettei tosissaan tarvitse lähteä töihin tai välttämättä yhtään mihinkään. Ah! Voi kunpa tämä olisi ollut tällaista alusta asti. Toiset ovat kyllästyneet loman viettoon kun minä vasta pääsin loman makuun. No, kukkaro kiittää ja rahoitan näin tulevat Tahkon ja Sappeen reissut. Tuntuu kyllä kieltämättä hassulta pakata kamppeita Kuopioon lähtöä varten kun on juuri tottunut Tampereen maisemiin.

En ihan koe olevani tarpeeksi levännyt uuden lukukauden alkaessa, ja siksi täytyy kiinnittää huomiota pyhään kolminaisuuteen - ruokaan, liikuntaan ja uneen - jotta arkea jaksaa pyörittää. Jos jotakin niin joululomalla opiskeluhuolet ovat unohtuneet. Aina kun on alkanut mietityttää että 'mikähän sen ja sen ligamentin nimi oli' olen onnellisesti ajatellut että nyt lomailen eikä sitä tarvitse muistaa! Viikot kuluivat töitä tehden ja ystäviä nähden. Kuinka kiva onkin päästä viettämään koko loma eri kaupungissa kun mikään ei muistuta arjesta! Poissa silmistä, poissa mielestä - niinhän se menee.

Töistä huolimatta olen pystynyt keskittymään treenaamiseenkin, ja treenit ovat olleet loman ajan aivan huippuja! Aina on ollut hauskaa, olen oppinut uutta ja olen rikkonut paljon omia ennätyksiä. Välillä sitä on kyllä lihakset niin juntturassa ettei olisi pahitteeksi kiinnittää enemmän huomiota kehonhuoltopuoleen. Suurin syy ihan vain venyttelyn välttelemiselle on rehellisesti se, että se oikeasti tekee kipeää. Aika typerä kierre loppujen lopuksi, kun se venyttelemättömyys lisää lihaskipuja jokaisen treenikerran jälkeen jos ei sitä ikinä tee.
Viimeinen päiväni Tampereella tulee sisältämään paljon kavereita, hyvää ruokaa ja viimeisen treenin Tampereella. En varmasti malttaisi luopua tästä lomailusta ellen tietäisi että Kuopioon paluu tarkoittaa myös ihan supermielenkiintoisia opiskeluja ja dissektiokurssia.

- H

Miksi tehdä lupauksia?

Minua on jo vuodet huvittanut uuden vuoden mukanaan tuomat hurjat lupaukset elämäntapamuutoksista, mutta nyt mielipiteeni on alkanut pehmentyä ja näen ilmiössä myös hyviä puolia. On totta, että uutena vuotena tehty lupaus voi johtaa myös ihan oikeaan elämäntapamuutokseen, ja jokainen joka innostuu vaikka uudesta harrastuksesta tai onnistuu lopettamaan tupakoinnin uuden vuoden lupauksen seurauksena ansaitsee vähintäänkin henkisen hatunnoston!

Yliopiston salaattilounas ♥

Usein kuohuviinilasi kädessä tulee kuitenkin lupailtua vähän liikoja, ja myöhemmin seuraa vain pettymys omaan itseen ja huono omatunto. Jos dieetti katkeaakin työ- tai opiskelukiireisen viikon vuoksi tai stressissä tulee vedettyä rööki niin tuppaa se projekti jäämään siihen. Huonoon fiilikseen - en onnistunut taaskaan ja olen ihan huono. Lupauksella on ehkä pitkäkantoisemmat seuraukset jos oma sisäinen puhe on positiivista; että minä pystyn tähän ja olen hyvä tällaisena mutta on asioita joita haluan tavoitella.

Tämä on syy miksi itse välttelen lupailemasta yhtään mitään. Olen enemmän hitaiden muutosten kannalla, ja niissä parasta on se että ne voi aloittaa minä päivänä tahansa! Ei tarvitse olla uusivuosi, jotta voin alkaa muistaa venytellä tai syödä säännöllisesti kiireestä huolimatta. Lupauksella on usein myös aika kireät raamit - nyt en syö mitään herkkuja ainakaan puoleen vuoteen. Kuka edes haluaa pitää tällaisen lupauksen? En ainakaan minä ;)

Pure happiness!

Tänä vuonna en tee lupauksia, mutta aion jatkaa samoja kuntoiluharrastuksia ja syödä säännöllisesti terveellistä hyvää ruokaa. Olen huomannut voivani niin hyvin ja miksi en haluaisi voida hyvin? Joskus etenkin henkiselle hyvinvoinnille on hyväksi myös syödä vaikka pintti Ben & Jerry'siä, ja aion syödä niitä tänäkin vuonna!
Voisin tietty luvata myös opiskelevani enemmän kuin syksyllä ja saavani vitosia mutta oikeasti tiedän, että en voi muuta kuin tehdä parhaani ja siihen en lupauksia tarvitse.

- H

2016 ja uusia tuulia bloggaamisessa?

Onnellista uutta vuotta 2016!

Ilotulituksia Ratinanrannassa vuoden vaihtuessa

Toivottavasti tämä vuosi vie kaikkia lähemmäksi omia unelmiaan ja tuo oivalluksia opiskelun, työn, vapaa-ajan, elämäntapojen tai vaikka ihmissuhteiden saralla.

Itse olen vuoden vaihtuessa herännyt tämän blogin nykytilaan ja miettinyt paljon mitä tälle tehdä. Olen tähän mennessä päättänyt rajata lähestulkoon kaiken vähänkin yksityisen tai henkilökohtaisen sisällön ja painottanut vain lääkikseen lukemista ja lääkisopiskelua. Kenenkään elämä kun ei koostu pelkästä opiskelusta, tällainen bloggaaminen on hirveän yksipuolista ja hankalaa. Jokaisen postauksen ja kuvan kohdalla täytyy miettiä kerronko nyt liikaa itsestäni tai voiko minut tunnistaa tästä tekstistä. Tällainen tyyli ei ole lukijankaan kannalta hirveän kiinnostava, kun yleensä ne arkiset jutut ja ihminen siellä tekstin takana ovat niitä asioita joita itsekin tykkään lukea. 

Ensin mietin, että annan blogin kuivua kasaan koska omasta arjesta bloggaaminen tuntuu vaikealta. Hetken kuitenkin asiaa mietittyäni ajattelin että miksi ihmeessä. Se, että joku voi minut blogistani tunnistaa, ei ole sen kummallisempaa kuin kaikissa some-yhteisössä hilluminen noin ylipäätään. Blogi ei ole sama asia kuin päiväkirja, mutta ei se minun kohdallani tällainen hitaasti päivittyvä huono uutistoimistokaan voi olla! Kokeillaan mihin tämä vie.

Viimeisestä päivityksestä on kulunut jo hurja määrä aikaa, joten lienee paikallaan vähän kertoilla loppuvuodesta. Elinanatomian eli EANin kurssi oli ehdottomasti suurin rutistus loppuvuodesta, ja kurssilla käytiin paljon asiaa todella nopeasti. Käytännössä kaikki sisäelimet ja niiden verisuonitus. Tajusin ensimmäistä kertaa tenttiin lukiessani käyttää pääsykoeaikaista tekniikkaa - istu kirjastossa peppu penkissä ainakin 5 h huvitti tai ei. Toimi! Noin muuten kun lukemiset on vähän rajoittuneet siihen milloin sattuu huvittamaan, eli aika harvaan. Porukkalukeminen toimi myös anatomian tenttiin törkeän hyvin, kun taas pääsykokeisiin lukiessa en tykännyt ryhmäluvusta yhtään. Lukemisesta palkittiin ihan hyvällä arvosanallakin, josta sain hyvää motivaatiota tänä vuonna lisätä lukujani.

Muita kursseja oli lääketieteellisen englannin kurssi, Fysiikkaa lääketiedettä opiskeleville sekä Radiologinen anatomia, jonka harkat olivat ainakin omasta mielestäni tosi hyödyllisiä ja kivoja! Näistä RADA jatkuu vielä keväällä dissektioiden ohessa. Koko tammikuun opiskelut koostuvatkin dissektioista ja RADAsta, joten ainakin anatomian oppeihin saadaan vielä perusteellinen kertaus. Itsellä kun tämä joululoma pihvien kääntelyn parissa on onnistunut nollaamaan aivot! 

- H