Kysymykseen vastausta pohtii moni lääkärin ammatista haaveileva, ja loppujen lopuksi vastaus on yksinkertainen: lue henkesi edestä. Nyt alkaa olla jo viimeiset ajat aloitella lukuja. Aiemmin olen kirjoittanut hakuprosessistani täällä.
Jottei postaus nyt jäisi ihan lällättelyn tasolle, tulee itselläni muutama konkreettinen vinkki mieleen.
Ota hakuprojektisi tosissaan
Ykkösasia. Jos et ole edes tosissasi, et tule pääsemään sisälle. Vielä ei ole tullut vastaan lääkisläistä joka olisi sanot läpällä hakeneensa tai päässeensä 'tekemättä juuri mitään'.
Keskity niihin asioihin, joita et vielä osaa
On turhaa laskea laskun perään laskuja jotka jo osaat. Tee niitä joista olet saanut väärän tuloksen ja kurkota korkeammalle. Lue niitä asioita joista olet epävarma ja jotka koealueesta ehkä tuntuvat epämiellyttävimmiltä. Epämukavuusalueille meneminen palkitaan!
Ole suunnitelmallinen
Tee lukusuunnitelmia, väliaikatavoitteita, aikatauluja. Aseta itsellesi vaikka harjoituskoepäiviä ja mieti realistisesti mutta tahdikkaasti missä ajassa olet käynyt minkäkin kurssin asiat. Kun on hyvä suunnitelma, ei aikataulusta tarvitse stressata eikä aika lopu kesken ennen pääsykoetta.
Muista myös lepo ja vapaa-aika
Lihaskaan ei kasva ilman lepoa, samoin aivoihin ei tartu loputtomiin tietoa ilman lepoa, ja niin mielenterveyden kuin fyysisenkin terveyden kannalta on hyvä tehdä muuta kuin istua nenä kiinni kirjassa 24/7. Liiku, näe ystäviä, älä turhaan missaa oikeasti ainutkertaisia tapahtumia lukuprojektin takia.
Älä panikoi
Ehkä helpommin sanottu kuin tehty, mutta muista etteivät kyseessä ole viimeiset lääkiksen pääsykokeet ikinä, eikä ole rajattua määrää harkukertoja. Voit hakea vaikka 10 kertaa ja jos todella haluat ja yrität, tulet kyllä viimeistään kymmenennellä kerralla pääsemään. Tietty paras olisi päästä nyt ja heti, mutta turhia rytmihäiriöitä kannattaa välttää ;)
Tapoja lukea ja päästä lääkikseen on tullut vastaan monia, mutta yksi asia kaikkia päässeitä yhdistää ja se on kova työ mikä sisäänpääsyn eteen on tehty. Toivon siis kaikille hakijoille tsemppiä, kolme kuukautta ja sitten saa relata! Se on kohtuullisen pieni uhraus unelmien opiskelupaikan eteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti