Uusi kotikaupunkini part 2

Kuopion reissu on nyt ohi ja tuntuu pikkaisen haikealta olla jo täällä Tampereella. Olisin viihtynyt kaupungissa pidempään. Nyt tuntuu etten ehtinyt nähdä juuri mitään keskeistä maantietoa lukuunottamatta. En käynyt edes Puijontornissa!
Ehkä nyt on vain aika keskittyä nauttimaan Tampereen kesästä. Tuntuu hieman hankalalta nauttia kesästä kun odottaa niin paljon tulevaa syksyä. Ei tosin huolta, en stressaa enää yhtään. Tunnelma on ennemmin odottava ja utelias.

Kun vierailee niinkin kauniissa paikassa kuin Kuopio, katsoo sitä omia kotikulmiaankin vähän erilaisin silmin. Aloin selata vanhoja kuviani Tampereesta ja huomasin että täälläkin on monessa paikassa kovin kaunista! Tutuilla kulmillaan sitä vain tahtoo kiinnittää huomionsa steriileihin betonilähiöihin ja rumiin 60-luvun sokeritopan muotoisiin rakennuksiin. Ehkä pitäisi nyt pari viikkoa ollakin turisti omassa kotikaupungissani! Ainakin tavoitteenani on nyt ottaa ilo irti, tulee kuitenkin väistämättä ikävä jossain vaiheessa.

Kuopion toria ei muuten turhaan sanota Mualiman navaksi. Tällaisena aurinkoisena päivänä torilla oli ihan eri syke kuin tutuksi käyneillä Tammelantorilla ja Laukontorilla (no offense...)
Olen ihan iloinen, että unohdin pyörän avaimen Tampereelle muuttotohinoissani. Tuli käveltyä paljon ja pysähdyttyä matkan varrelle. Olihan se bussikorttikin pakko hankkia, jotta pääsi käymään asunnollakin (vaikeaa sanoa vielä koti) useamman kerran päivän aikana.

 Viimeisenä Trivial Pursuit -kysymys ei-kuopiolaisille; mikä patsas on Minna Canthin puistossa?
Vastaus löytyy kuvasta.

- H